Tervetuloa syysflunssa. Johan tässä kerkesikin toipua kuumeesta ja edellisestä flunssasta niin uutta pukkaa. Ääni painuksissa, yskittää, sata kiloa limaa kurkussa ja nokka vuotaa. Ai että tämä syksy on sitten niin ihanaa aikaa! -.-
Just tossa eilen mietin kun paras kaveria "räkäpeikkoilee" tällä hetkellä, että onneksi olen itse säästynyt moiselta. Niimpä niin. Olisi ehkä kannattanut koputtaa puuta tai olla ajattelematta noin, sillä nyt sitä ollaan itsekin flunssan kourissa.Viikonloppukin lähestyy ja pitäis lauantaina olla virkkuna ohjaamassa lapsia liikuntakerhossa ja opettamassa niille painia. Tässä on melkosta painimista nyt sitten tämän oman röhän kanssa että pystyy pitämään ittensä sen verran kondiksessa ettei tarvii taas olla töistä poies.Vastuuohjaajan pesti kun mulle lykättiin lauantaiksi niin ei oikein parane olla pois sieltä. Olis vähän muutakin ohjelmaa lauantaille tiedossa, niin olis kiva pysyä virkkuna että saa asiat hoidettua.
Niin tosiaan. Lauantaina pitäis lasten kanssa treenata painia. Ihana juttu kun mulle lykättiin vastuuohjaajan pesti ja mun tehtävä suunnitella tunniksi ohjelmaa jossa voidaan harjotella lapsille sopivaa painitreeniä. Tekniikkaa ja sen semmoista.Itsehän en ole kyseiseen lajiin perehtynyt koskaan, koska ei oikein ole mun laji muutenkaan niin hieman hankalaa sitten suunnitella lapsille sitä ja kaikenlisäksi vielä opettaa painin tekniikkaa, joka on vielä lapsille sopiva. Nevö hööd jos suoraan sanotaan! :D
Onhan sitä tullu vanehmpien sisarusten kans joskus painittua, mutta siihempä se minun osalta sitten jääkin. Osittain tämä on ihan kivaa ja jännää, mutta samalla stressaan ihan pirusti sitä, että mitenhän onnistun, koska lapset on kuiteski 4-9 vuotiaita niin niille pitäis mahdollisimman helposti selittää lajista ja siitä, että mitä on tarkoitus tehdä ja miten.
No uskoisin, että hyvin menee. Onneksi sain sillon töiden alkaessa semmosen konseptin missä on jokainen laji, mitä lasten kanssa treenataan ja niihin on sisällytetty ne asiat, mitä pitäis treenata ja miten. Tasapainoa, ketteryyttä jne. Loppujenlopuksi se voi olla hyvinkin helppoa kun alkaa vaan opettamaan ja tekemään. Pitää vaan itse perehtyä nuihin paremmin ennen lauantaita niin tietää ainakin itse sitten, mitä on ohjelmassa.
Ainakin lapset ovat odottaneet tuota painia kaikista eniten. Joku taisikin heti enismäisellä liikuntakerho kerralla kysyä, että millon me painitaan. Viime lauantainakin sitä kysyttiin ja nyt ne ovat varmasti ihan intopinkeinä koko viikon odottaneet kun sanoin että seuraavalla kerralla painitaan.
Minulle herääkin kieltämättä sellaisia kauhukuvia kun 12 päinen lapsikatras hyökkää kerralla mun kimppuun ja kaataa mut kenttään. :D Auts! Saa nähä, että tuleeko tämä ohjaaja ehjänä sieltä takaisin. Toivoa ainakin sopii.
Onneksi tässä on vielä muutama yö aikaa valmistautua niin henkisesti kuin fyysisestikkin lauantain painituntiin. Katotaan vaan niin seuraava blogipäivitys onkin sellanen missä kirjoitan, miten kaikki paikat on kipeät, jumissa ja hyvä jos pääsi sängystä ylös. Toivottavasti näin ei käy, mutta saa nähdä.
Eipä minulla ihmeempää tällä kertaa. Ihanaa torstaita kaikille <3
- Milla-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti