Mulla on tässä nyt muutama päivä ollu taukoa blogin kirjoittamisessa, mutta ihan syystäkin kun ei oo kauheesti näinä viimeisinä lomapäivinä tullu tehtyä mitään semmosta, mistä sais hyvän postauksen aikaan.
Perjantai meni hyvin pitkälti vaan löhöillessä. Sitte illalla kävästiin vähän tuulettumassa ulkoilmabaarissa ja tultiin hotellille.
Eilen elikkä lauantai olikin kyllä ihan suht. tapahtumarikas päivä josta voisinkin kyllä vähän kertoakkin ennenkuin alan höpöttään tästä viimesestä lomapäivästä.
Nimittäin me päätettiin Jonnen kanssa, että ostetaan vihoviimeset tuliaiset lauantaina ku ei tiiä, että miten täällä on sunnuntaisin kaupat/kauppakeskukset auki.
Noh, mehän tutkailtiin netistä jotakin sopivaa paikkaa, mihin voitas tällä perus apostolin kyytillä mennä ja hyväksi kehuttu ostoskeskus olikin vain 1,5km:n päässä meidän hotellilta. Plaza Mar 2 oli tämän ostoskeskuksen nimi ja sinne siis lähettiin tallustelemaan.
Ilma oli kauppakeskukseen mentäessä ihan ok. Aurinko ei kauheesti porotellut pilvisen sään takia, mutta saattoi se välillä kuikuilla jostakin pilven raosta.
Matkaankaan ei menny kovin kauan kun sinne käppästiin ja perille päästyä ostoskärryt messiin ja suuntana alkoholit! :D
Niin, tässä vaiheessa me ei kyllä ihan ajateltu loppuun saakka sitä, että meidän pitää jumaleissön vieköön niitten viinaksien kans kävellä se sama helevetin matka takasi ja kun niitä tuliaisia tuli ostettua muutamalle ystävälle. :DD
No positiivinen asia oli se, että se koko satsi maksoi kaikenkaikkiaan jotain pikkusen päälle 30€:a eli halpa reissu, mutta siihen se ilo loppui kun lähettiin käppäseen vähän matkaa takasi hotellille päin.
Meillä oli kaks kassillista 0,7 pulloja jotka painoi ihan mukavasti.
Mä kannoin Jonnen kaverina niitä kasseja ja sitten yhessä vaiheessa pysähyttiin istumaan yhdelle portaikolle lepuuttamaan käsiä ja mä poltin tupakin siinä samalla.
No kappas perkele!! Eiköhän rupee meidän tuurilla tihkuttaan vettä. Siinä vaiheessa vielä kun istuttiin siinä portaikolla niin vesisade ei ollut paha, mutta kun lähettiin jatkamaan matkaa niin se oli yllättävän paha. Onneksi sitä ei koko loppumatkan kestäny, mutta voin sanoa että kaks painavaa kassia vesisateessa 1,5km:n matkaa voi sanoa jo urheilusuoritukseksi. :D
Sitten kun päästiin jo tähän keskustan tuntumaan kävelemään ja ruvettiin ylittämään liikennevaloissa noita teitä, niin ne tiet lainehti oikiastikkin niinku niissä ois ollu ihan julmetun kokoset purot. Että olihan sitä vettä vähän satanut. Ja todettakoon vielä tässä vaiheessa, että meillä molemmilla oli muuten ne kaikkien tuntemat kroksit jalassa. :D Olihan ne kumikengät joo, muttaku ne julumetun kalossit on reikiä täynnä niin sivusta kun päältä niin se ei paljoa lohduttanut. :D
Sai laittaa sukat kuivumaan kun päästiin hotellihuoneeseen.
Sitte me oltiin iltasella Jonnen kanssa niin pirun nälkäsiä molemmat, että meinas vähän siinä molemmilla ikäänkuin mennä hermo jokaiseen asiaan, mitä toinen vaan ääneen sanoi.
Mulla oli jalat niin puhki, etten jaksanut lähtä mihinkään enää kävelemään vaan röhnötin sängyllä kun Jonne päätti lähteä hakemaan meille pizzat.
Siinä vaiheessa kun se tuli takasiin hotellihuoneeseen niin mulla varmaan putosi leuka lattiaan tai oli vähintäänki monttu auki. Herra kävelee kahden normaalikokoisen ja yhden ison perhepizzan kans sisälle ja kertoi, että se myyjä ei vissiin ollut ymmärtänyt ihan täysin oikein Jonnen tilausta.
Niin.. Oliko sitten kielimuuri vai mikä lie, mutta kaks pizzaa oli alunperin tarkoitus hakea. :D No saatiimpa ainaki evästä, joka ei ihan heti kesken lopu.
On sitä muuten vieläkin jäljellä! :D
Sitte me lilluskeltiin iltasella ammeessa ja kuunneltiin voicen nettiradiota samalla kun kylvettiin. Se oliki viimenen kylpyammeessa lilluskelu eilettäin.
Että semmonen päivä eilen.
Nyt voitaski mennä tähän päivään vaikkei tänäänkään mitään kovin ihmeellistä ole tapahtunut.
Tänään on siis meidän vihoviimeinen lomapäivä täällä Espanjassa ja me ollaanki pyhitetty hyvin pitkälti tämä päivä vaan olemiseen täällä hotellihuoneessa ja ollaan ladattu vähän akkuja huomiselle lennolle ja kotimatkalle muutenkin.
Huomenna pitäis aikasin aamulla lähteä luovuttamaan avainkortit respaan ja sitten pitäiski napata taksitolpalta taksi ja huristella lentokentälle. Eli siis kotimatka alkaa aamulla ja me tosiaan tehdään vielä yks välipysähdys Helsingissä. Ollaan siellä yks yö siinä samassa hotellissa, missä yövyttiin ennen reissuun lähtöä ja sitte lähetään tiistaiaamuna junalla kohti Ylivieskaa.
Hieno tunne kun tietää, että pitää ensiksi istua 6 tuntia junassa, jonka jälkeen pitää vielä Ylivieskasta ajaa Kalajoelle hakemaan koira hoidota ja sen jälkeen vielä takas Ylivieskaan. Jonnenki pitää mennä jo kouluun sillon keskiviikkona niin voi olla pikkasen väsy olo tiistai-iltana ja uskoisin, että voi olla lievää koomaa keskiviikkona kun herää kouluun. Reppana :( <3
Onneks täällä Espanjassa ei oo kuitenkaan aikaero kun tunti taaksepäin niin ei kovin pahasti sekota omaa ajantajua ja rytmiä. Kun vaan muistaa siirtää kellot takasi Suomen aikaan kun sinne asti päästään. :D Muuten voi käydä hassusti. Hihi!
Että semmosta tänään. Ei siis oikeestaan mitään muutaku kotimatkaa odotellessa. <3
Mulla onki ihan hirvee ikävä jo Suomeen. Ootan niin innolla ku pääsen halaileen ja suukotteleen mun poikaa ja voin antaa tuliaiset sille. Samoten kavereitaki on ihana nähdä tän reissun jälkeen ja muutenki on ihana palata Suomeen vaikka siellä onki talvi ja kylmät kelit.
Ainiin ja meinasimpa unohtaa mainita myöskin sen, että minusta ja Jonnesta tuli tänään kummeja.
Se eläinpuisto kai sai meidät torstaina ihan täysin sekasin kun ruvettiin WWF:n kautta tukemaan Lumileopardeja ja tiikereitä. Jonne päätti alkaa tukemaan lumileopardeja ja minä yllätys yllätys sijoitan kuukausi lahjoitukseni tiikereille. <3 Molemmilta lähtee 10€ joka kuukausi omiin kohteisiin, joita tuetaan.
Mä kun rakastan tiikereitä yli kaiken niin en keksiny muuta keinoa tähän hätään kuin ryhtyä niiden kummeiksi tukemaan niiden olemassaoloa. Lumileopardien ja tiikereiden tilanne on muutenkin aika heikko nykyään, että menee kyllä ihan tarpeeseen tämäkin apu kun muutoin ei pystytä kyseisten eläinten kanssa olemaan.
Minusta olis hienoa olla tiikereiden hoitaja esim. eläinpuistossa, mutta ei mulla oo mahdollisuuksia lähteä mihinkään kauemmas niitä hoitamaan. Eli kummius ja kuukausilajoitus saa nyt tähän hätään riittää. Eihän sitä toki koskaan tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta näillä mennään nyt eteenpäin mitä on. :))
Tämmöistä siis tällä kertaa.
Tämä nyt olikin sitten mun viimeinen lomapostaus täältä Espanjasta.
Viikko oltu, paljon nähty ja koettu. Tavallaan ihan helvetin haikee mieli kattoa pakattuja matkalaukkuja ja miettiä, että pitää lähteä huomenna kotiin, mutta olen kyllä iloinenkin päästessäni takaisin tuttuun ympäristöön tuttujen ihmisten luo. <3
Tämä reissu on taatusti ikimuistoinen ja mukava kaikinpuolin. Opettavainen ja samalla omia sietokykyjä testaava. Nimittäin voin sanoa rehellisesti, että kun viikko alkaa tulla täyteen niin minä voisin mielelläni olla jo kotona. Ikävä on niin kova kaikkia rakkaita.
Eli toinen viikko ei varmasti menis enää ilman itkuja ja hammasten kiristystä.
Täällä on myös ollu tosi mukava tutustua tähän kulttuuriin viikoon aikana, ruokiin ja erityisesti tähän koko paikkaan. Mittarissa on taatusti useita kymmeniä kilometrejä kävellen ja ne kaikki kilometrit ovat taatusti koko tämän reissun arvoisia.
Mä oon niin iloinen ja onnellinen, että pääsin käymään maassa, josta olen tähän asti vain haaveillut.
Olen iloine ja onnellinen seurasta, jossa sain tämän viikon mittaisen loman viettää. <3
Vaikka muutaman kerran saattoi vähän hermo mennä puolin toisin niin en vaihtais sekunttiakaan sinun kanssasi Jonne! :) <3
Kiitos sinulle tästä ihanasta viikosta täällä, tulen muistamaan tämän koko loppuelämäni. <3
Noniin, nyt tämä menee jo niin herkäksi, että pakko lopettaa tämä hempeily enennkun aloitankaan tai muuten pääsee märy! :D
Seuraavat lomapostaukset tuleekin joskus hamassa tulevaisuudessa Pariisista. ;)
Kiitos kaikille vanhoille ja uusille lukijoille, jos ootte seurannu mun bloggausta täältä Espanjasta. Blogikirjoitukset jatkuu toki kyllä reissun jälkeenkin, että saa pysyä mukana lukemassa arkeen paluusta ja muista kivoista jutuista, mistä ikinä keksinkään kirjoittaa.
Nyt on aika alkaa rauhottuun yöpuulle, että jaksaa herätä aamulla. HYVÄÄ YÖTÄ KAIKILLE TASAPUOLISESTI!
PIAN NÄHDÄÄN KAMUT! <3
- Milla-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti