Intercityjuna Oulusta Helsinkiin

Heippa taas lukijat ja terkkuja Intercityjunasta!! :))


Matka Espanjaan alkoi siis tänään ja tässä juuri parasta aikaa istuskelen Jonnen kans junassa kohti Helsinkiä. Päätin siis alkaa kirjoittelemaan jo hieman matkan etenemisestä niin pääsette tekin osaksi tätä huisin jännittävää reissua. :)

Täytyy kyllä sanoa, että ompa pitkästä aikaa aika jännittävää ja kivaa istua junassa, mutta siinä mielessä vähän tympeetä ku matka kestää about 6 tuntia eli voi pikkusen olla arse hellänä kun ollaan perillä ja pääsee nouseen pois tästä "peltipurkista". Huh heijjaa.

Mutta ei voi valittaa kun tietää, että pääsee hotelliin pariksi yötä vähän lepuutteleen itteensä, ennenkuin noustaan lentokoneeseen taas istumaan. Mulla valuu kuola jo huomisen aamun hotelliaamiaisesta. Slurps! :P

Niin ja se mitä tähän reissuun tulee, niin täytyy olla helkkarin ylpeä tästä ajankohdasta, että päätettiin lähteä nyt reissun päälle.
Ylivieskassa ja Kalajoella pamahti pakkasmittari aika reilusti miinuksen puolella ja ulkona on ihan perhanan kylmä.
Eli siis tässä säässä ja pakkaslukemissa on ihan hyvä idea lähteä parinkymmenen asteen helteestä nauttimaan. Vaikka ei siellä Espanjassakaan mikään armoton helle ole, mutta kyllä se on helle verrattuna siihen, että täällä kotimaassa paleltuu nokka jo heti kun avaat ulko-oven. :D

Palataan hieman siihen kun astuttiin tähän junaan.

Me Jonnen kans ventattiin rautatieasemalla junaa ja meidän paikat on kakkosvaunussa eli lähellä veturia. Se tiesi siis melko pitkää kävelymatkaa, mutta löydettiin oma vaunu ja omat paikat. Tosin istutaankin nyt sitten viereisellä paikalla omista, koska valittiin lippuja ostaessa ilmeisesti joku neljän hengen istumapaikka, jossa istuu joku todella kirjaansa kiintynyt mies.
Eli ei siis huvittanu istua siinä kun tiesi, että jossakin vaihessa syödään niin ei oo kiva kun toinen istuu vastapäätä todistamassa sitä, miten hyvin se banaani menee suusta alas. :D Niin ja on meillä nakkejakin mukana! :DD

Ruoasta puheen ollen, tää vaunuvalinta oli ihan nappisuoritus koska ravintolavaunu on nelosessa niin ei tarvi kun yhden vaunun läpi mennä niin pääsee vaikka kaljalle! :D Mä en kyllä kaljaa juo ja mainitsinkin tuossa joku aika sitten Jonnelle, että ei kuulosta hyvältä idealta kuuden tunnin matkalla mennä "yhdelle" :D
Musta tuntuu, että se "mennään yhdelle" muuttuu jossakin vaiheessa "otetaan nyt vielä toisetkin" :D

Eli unohdetaan se kaljottelu ja muu alkomahooli tämän junamatkan ajaksi. Meillä on ES:ät joten eiköhän niillä pärjää Hesaan asti. :D

Tähän väliin on pakko heittää kysymys, vaikka luulen, ettei siihen kukaan vastaa mut kuitenki. Moniko on istunu pitkän matkaa junassa samassa vaunussa erittäin isoäänisten lasten kanssa? :D
Minä istun parasta aikaa, mutta tää juna pysähtyy just Kokkolaan ja tuo lapsikatras vanhempineen taitaa jäädä tällä pysäkillä pois. Vaikka mä ite tykkään lapsista ja mulla itellä on 4-vuotias poika, mutta rehellisesti sanoen, jos nuo olis istunu sinne Helsinkiin asti täällä niin mulla ei varmaan olis hiuksia päässä enää.

Kyllähän toki ääntä mahtuu maailmaan ja lapset on lapsia, muttaku nuo ei oikeesti enää puhu vaan ne huutaa. :D

Ei tämä tosin oo mitään verrattuna siihen, mitä jouduin kuuntelemaan kerran matkalla Kuopioon kun istuin Ylivieskan paikallisjunassa Iisalmeen, jossa vaihdoin sitten junaa.
Siinä paikallisjunassa istui joku pieni poika ehkä jotain 7-8 vee, jonka kävi vissiin mummu saattelemassa junaan. Tämä poika siis matkusti yksin. Pojan vieressä käytävän toisella puolella istui joku vanhempi rouvashenkilö tai mä sanon nyt rumasti, että muori.

Lapsella oli nappikuulokkeet korvilla ja se kuunteli jonkun aikaa musiikkia ja otti kuulokkeet pois korvilta. Sitten tämä vanha muori kysy siltä lapselta, että "Mihin aikaan juna on Iisalmessa". Aluksi lapsi ei kuullut tämän mumeskan kysymystä ja kysyi sitten että "Mitä" niin muori vastaa äkäsesti että "Etkö sinä pentu kuule mitään?" Lapsi oli ihan hiljaa, jonka jälkeen muori toisti kysymyksensä ja sitten vastaus oli, että "En tiedä".
Niin, tässä vaiheessa täytyy todeta, että eihän tuon ikäiset lapset välttämättä ole tietoisia aikatauluista. Itse en ainakaan osaisi vastata tuollaisiin kysymyksiin jos olisin tuon ikäinen.

Tämä äkänen mummeli sitten totesi lapsukaiselle, että "Ootko sinä nuin tyhmä kun et tuommosia tiedä". Siis mitä helvettiä, kysympä vaan? :D

Tuossa vaiheessa minä käännyin katsomaan taaksepäin jossa tämä mummeli pommitti pientä lasta, nousin paikaltani ylös, kävelin kohti ja sanoin tälle tod.näkösesti elämäänsä kyllästyneelle naiselle, että "Missä sun kunnioitus on pieniä lapsia kohtaan puhumattakaan tietämyksestä siitä, miten pienille lapsille puhutaan?" Mummeli rupesi siinä änkyttämään jotain ja yritti ilmeisesti tupista mullekkin jotain, mutta minä sanoin lapsukaiselle, että "Sinä olet ilmeisesti yksin matkalla, tule minun viereen istumaan niin voit olla rauhassa." Niin se lapsukainen tuli mun viereen istumaan Iisalmeen saakka ja me juteltiin niitä näitä ja se kertoikin minulle pelänneensä sitä vanhusta.
Se kiitti mua vielä perillä ja kertoi vastassa oleville henkilöille, että sillä oli kivaa matkaseuraa. Minä selitin heillekkin tilanteen ja kiittivät kovasti. Silloin tiesin tehneeni jotain hyvää ja tiesin myös sen, että mikään ei vois olla pahempaa junassa kuin se jos pieniin lapsiin kohdistuu tuollainen käytös aikuisilta ihmisiltä.

Eli siis, mitäpä siitä jos junassa istuu isoäänisiä lapsia, tärkeintä että niillä on hyvä olla ja mukava matka. :)

Että tällaista tällä kertaa. Mä luulen, että seuraavat postaukset tuleekin sitten Helsingistä. Nyt keskityn matkaseuralaiseeni ;) <3

Kiva jos jaksoit lukea ja tässä vaiheessa on jo pakko sanoa, että älkää paleltuko! ;)

Ciao!

- Milla-