
Täällä kirjotellaan takkatulen ääressä kahvimuki vieressä ja koitetaan parhaalla mahdollisella tavalla saada pakkasukko pysymään ulkona. Oli aika vilponen tuo makuuhuone nukkua yöllä kun eilen päivällä Jonnen isä kävi lämmittämässä vähän takkaa, mutta ei se kovin paljoo tuota makkaria lämmittäny niin sai kollarit ja sukat jalassa nukkua.
Meillä oli muutenki Jonnen kans tarkotus, että tänään nukutaan pitkään kun se eilettäin heräsi seittämältä aamulla kouluun ja sen yöunet oli jotain vajaa 4h toissa yönä, mutta meidän tarkoitus meni vähän mönkään kun työkkäristä soitettiin ennen sian pierua niin eiköhän me kaikki herätty sitten siihen.
Minäkään kun en mikään aamuihminen oo niin voitte varmaan kuvitella ku kesken unien soi puhelin ja työkkäristä vielä kilauttivat, että miten tekopirtee äänensävy mulla oli sen virkailijan kans puhuessa. :D
Helekkari vieköön! Ja sen puhelun jälkeen oltiin kummatki, minä ja Jonne niin kiukkusia että äyvästettiin toisillemmekin jos jonkunnäkösestä pikkuasiasta. :D
No toki sinänsä ihan hyvä, että soittikin sieltä työkkäristä niin tuli herättyä aikasin, ehtii lämmittää takkaa ja kerkiää vielä hyvin asioillekkin. Mua odottaa postissa ja matkahuollossa sisustusjuttuja ja sit pitäis uus puhelin hakee kans. Siinäpä se hermo meneeki sitte ku opettelee sitä luuria käyttämään. :D Sisustetaan nyt ensin kämppä kuosiin ja hinnotellaan kirpparille menevät vaatteet ennenku aletaan leikkimään uudella puhelimella. :D
Mutta joo, hieman eilisestä päivästä voisin teille kertoa.
Nimittäin, mepäs lähettiinkin Jonnen kans eilen illalla Ouluun Finnkinoon kattomaan kauhuleffaa, joka oli:

Eli viides Paranormal Activity elokuva. Ja voisin melkeimpä sanoa, että paras niistä kaikista tämä uusin vaikka nyt olikin vähän samaa kategoriaa muiden leffojen kanssa ja tiesi, että millon tulee säikähdyskohtia.
Ensimäinen kerta oli toki molemmille se, että ylipäätään katottiin kauhua elokuvateatterissa. Olihan se vähän erilaista äänitehosteineen kaikkineen kun miettii tuttua ja turvallista kotisohvaa :D
Hitto sielä teatterisa sai sydän kurkussa istua monta kertaa niitten säikähyskohtien ja isojen äänitehosteiden takia. Mä varmaan olinkin ainoa joka siellä ihan ääneen haukko henkeä ja säpsähteli näkyvästi. :D Noloa!
Mutta niin. Ne elokuvat ykkösestä tohon vitoseen on ollu aika keskustelua herättäviä.
Sillonku ite kattoin sen ensimäisen niin ei tienny mitä odottaa ja se oli muutenki vähän sekava ja semmonen, ettei oikeen tienny että mistä se kaikki sai alkunsa jne, mutta ne oliki tehny ovelasti nuo elokuvat, koska tuo uusin mikä nyt eilen käytiin kattomassa niin kertoi siitä, että miten kaikki sai alkunsa.
Tai ainakin näin minä olen sen ymmärtäny ja luultavasti se niin onkin. Eli jos kattois uusimmasta vanhimpaan niin vois ymmärtää sen jutun juonen ihan kunnolla ilman mitään spekulointia. :D
Tuossa uusimmassa elokuvassa oli tosi paljon säikähdyskohtia ja tosiaankin tunnelma oli vielä jännittävämpi just nimenomaan niiden äänitehosteiden takia. Teatterissa jytisi lattia ja penkit samalla kun jotakin kamalaa tapahtu. Se oli aika riipivää. Ja muutenki siellä oli ihan pirun viileä ilma kun se teatteri oli kerrosta alempana, mitä se pääaula. Tarkotuksella kuitenki tommonen leffa laitettu pyörimään täysin eristyksissä muualta. :D
Mua tosin noissa kaikissa Paranormal Activityissä risoo se kun ykkösestä uutisoitiin jossakin, että se olis täysin totta koko juttu, että tämä Katie ja Micah on oikeesti kuvannu omaa arkeansa ja sit on ruvennu tapahtumaan ja lopputeksteissä vielä luki Katien ja Micahin muistolle niin eilen selvitin tämän asian ja tuli ilmi, että nämä onkin näyttelijöitä. Eli meitä on kusetettu!! :DD
Siis kyllähän minäkin nyt epäilin sitä ja oon edelleenki sitä mieltä, ettei tollasta voi tosielämässä tapahtua, mutta siltikin lopputekstien muistokirjoitukset ja kiitokset paikalliselle poliisilaitokselle sai semmosen uskon, että kaikki olis totta. Ja vielä siellä luki, että tämä Micahin veli on luovuttanut sen videonauhan paikalliselle poliisilaitokselle ja sitä kautta se on levinnyt julkisuuteen tai jotakin siihen suuntaan.
Mietimpä vain, että no miksi helvetissä annetaan katsojille sitten se kuva, että kaikki on täysin totta vaikka kyseessä on tekemällä tehty muka dokumentaarinen elokuva joka on täysin fiktiota ja kyseessä on näyttelijät, jotka ei oo edes kuollu? :D Nii-i, siinä voi olla semmonen kysymys, jonka vastaus jää ikuiseksi mysteeriksi. Vai onko tarkoitus kenties pelotella vain katsojia ja saada skeptikotkin uskomaan, että me emme ole yksin täällä? Pöh... Olisivat nyt voineet jättää pois kaikki muistotekstit ym. jos kyseessä on kerran näyttelijät, jotka on oikeesti elossa. :D
Samapa tuo, en jaksa kuluttaa ajatuksiani ton miettimiseen kun en löydä siihen kuitenkaan vastausta. :D
Minkä genren elokuvia te lukijat tykkäätte kattoa?
Itelle uppoo just eniten kauhut ja komediat.
Mä oon monesti miettiny sitäkin, että kun monissa kauhuelokuvissa on se tietty musiikki aina kun jotakin kamalaa tapahtuu tai ne perus kliseiset sydämen tykytykset, uliseva tuuli taikka narisevat ovet. Ne toki toimii joissakin leffoissa vieläkin, mutta onhan ne aika kuluneet jo, vai mitä?
Muistatteko tappajahain ja sen tunnusmusiikin siitä aina kun se hai on lähestymässä?
Mitäs sitten kun otetaan elokuvasta kokonaan se jännittävä musiikki pois, osaako katsojat enää jännittää näyttelijöiden puolesta? Osaa ne, tuli eilen todistettua. :D
Yks hyvä esimerkki niistä elokuvista, joissa ei oo musiikkia ollenkaan, on just nimenomaan nuo Paranormal Activityt. Vaikka niissä ei oo musiikkia niin ne on silti äänekkäitä elokuvia, ovet paukkuvat kovaa, portaikosta kuuluu selittämättömiä askeleita ja yhtäkkiä hiljaisuudesta saattaa kuulua epäinhimillisiä karjaisuja.
Niinkun aikasemmin sanoin niin säikähdyskohtiin on laitettu ääniefektit, jotka saa todella ihon kananlihalle ja sydämen tykyttämään vaikka sitä riipivää taustamusiikkia ei ennen jonkun kamalan asian tapahtumista kuulukkaan. Hyvä niin, koska tuo systeemi toimii ainakin meikäläiselle ja varsinkin elokuvateatterissa.
Äänet luovat elokuvaan sen ns. "hirviön" ja siihen saa jokainen katsoja itse käyttää omaa mielikuvitustaan ja luoda sen oman "hirviönsä" elokuvaan äänien avulla mikäli tämä henki on näkymätön.
Esim. näissä Paranormal Activityissä ei nähdä ruumiissaan vääntelehtiviä ihmisiä tai sarvipäisiä demoneita. Tarkoitus on siis luoda äänen avulla mielikuvia tapahtumista ja niistä näkymättömistä olennoista. Ihan hyvin ajateltu, koska poikkeaa niin paljon näistä perus "mennään mökille ja kuollaan sinne"-kauhuleffoista. :D
Mietinki sitä, että jos laitettas vaikka 10 ihmistä kattomaan tuo Paranormal Activity - Merkityt tai joku muu niistä viidestä elokuvasta ja kysyttäis niiltä jokaiselta erikseen, että minkä näkönen oli heidän mielestään tämä Demoni, joka riivas niitä ihmisiä niin voin taata, että jokaisella on oma mielikuvituksella luotu demoni, joka ei oo samannäkönen kun jonkun muun katsojan kuvittelema demoni. :D Tai ei ainakaan täsmälleen samannäkösiä oo.
Nyt te varmaan mietitte tätä lukiessanne, että kaikkea se tuokin miettii, liekköhän päästänsä vialla. :D
Ei, en ole päästäni vialla. Olen vain kiinnostunut näistä aiheista ja on välillä mukava spekuloida ja miettiä tämmösiä juttuja joihin ei välttämättä saa vastausta koskaan ja sitten voi luoda niitä omia johtopäätöksiä jne.
Katsokaa vaikka itse Paranormal Activityt 1-5 leffat niin voin taata, että herättää takuulla keskustelua. ;)
Mutta joo, mun pitää ruveta nakkomaan lisää puita takkaan niin eipä mulla tänään tämän kummempia.
Pitää vielä lähteä pankkiin asioille, postiin ja matkahuoltoon joten jätetään kirjoittamista toisellekkin päivälle.
Mukavaa viikonloppua kaikille tasapuolisesti! :) Älkää paleltuko pakkaseen.
- Milla-
