Zorro on tullut kotiin

Hei taas rakkaat lukijat ja tervetuloa lukemaan kaiken muun höpötyksen lisäksi myöskin uuden karvakamumme Zorron tarinoita! :) 

Pikkuinen tuli siis eilettäin Oulun reissun paluumatkalla kyytiin ja totuttelee nyt uudessa kodissa uusiin juttuihin ja ympäristöön. Hyvin on tähän asti mennyt. Ensimäinen yö nukuttiin koko yö, mutta aamuruualle kun herättiin niin pääsi ilopissa pikku matolle. No sehän nyt ei haittaa mitään. Muuten on tarpeet tehnyt ulos ja olen erittäin ylpeä koirasta. :) Hienosti hän oppii koko ajan uutta ja uteliaana koittelee mitä saa tehdä ja mitä ei. Hyvin on "Ei"-sanan merkityskin mennyt pienen koiran ymmärrykseen ja tietää jo että silloin kielletään. 

Zorro on hyvin leikkisä ja (outoa mahduttaa samaan lauseeseen) unelias pikku karvaturri. Leikkii aina tietyn mittaisia pätkiä uusien lelujensa kanssa ja kun ulkona käydään tarpeilla niin pistää nukkumaan ja nukkuu pitkiä pätkiä kerrallaan. Uskomatonta, mutta totta. Toisaalta oli erinomaisen ihanaa nukkua ensimäinen yö heräämättä, koska itse pelkäsin ja stressasin sitä paljon, että tuleekohan meillä nukuttua ollenkaan jos toinen kovasti ikävöi sisaruksiaan ja emoaan, mutta niin ei käynyt. Kotimatkalla autossa itkeskeli hetkisen, muuten nukkui ja uudessa kodissa ei ikävän merkkejä ollenkaan. 

Aktiviteettia ollaan järjesttetty sen verran paljon, ettei ikävä ehdi tullakkaan. On aktiviteettipallo, luita, vetoköysiä, purutikkuja ym. mukavaa koiran iloksi niin niillä kuluukin sitten aika mukavasti. 

Oli muuten ilo eilen katsoa perhettä, jossa Zorroa kasvatettiin sen 7 viikkoa. Koti oli ulkoa ja sisältä aivan täydellinen paikka koirille ja muutenkin niin kaunis talo ja ihana sisustus jajajaja ennenkaikkea aivan ihanat ihmiset siellä asustelivat. 

Ulkonakin oli lääniä niin, että koirat juoksivat pihalla irtaallaan. Niin ja niitä koiriahan tosiaan oli 5 + pennut (en laskenu montako oli jäljellä) mutta olikohan kaikenkaikkiaan 7-8 koiraa juoksentelemassa. Kaksi Tanskandoggia, jotka olivat vielä pentuja, ei todellakaan näyttäneet enää pennuilta. Olikohan heillä about 5 kk ikää ja vasten hypätessä meinasin minäkin kaatua selälleni. :D Kuulemma hipoo 100 kiloa paino niillä kun kasvavat aikuisiksi. :O Kunnon mörssäreitä! :D Mutta silti ihania <3

Joukossa oli muutama pikkukoirakin jotka oli jo useamman vuoden ikäisiä. Hassuinta oli se, että pienimmät koirat olivat joukon vanhimpia ja isommat niitä nuorempia. :D Mutta näin se joskus menee. 

Kaikki koirat olivat ihanteellisen hyvä luontoisia nuoresta iästäänkin huolimatta. Tanskan dogeilla oli koulutus vielä meneillään, mutta kaikinpuolin jokainen koira oli uskomattoman hyvän luonteen omaavia. Omistajille siis pisteet hienosta kouluttamisesta ja aikaan saannoksesta. Oli ilo katsoa sitäkin kuinka kaikki perheenjäsenet olivat mukana koirien hoitamisessa ja koulutuksissa. Heistä näki, että ohjat ovat hyvissä käsissä ja ovat vastuullista porukkaa ja hoitavat taatusti hommansa juuri niinkuin pitääkin. Eli toisinsanoen näyttävät, kuka määrää. :) Niin se pitääkin olla! 

Voi mulla riittäis ihan hirveesti juttua tästä aiheesta ja Zorrosta, mutta tänään on tosiaan ensimäinen päivä uudessa kodissa, eikä kauheasti ole vielä ehtinyt tapahtua. Ollaan kuitenkin annettu pennun olla hyvin paljon omissa oloissaankin, että saa rauhassa omaan tahtiin tutustua ympäristöön. Ei viitsi hössöttää koko ajan lähellä, kun se voi olla stressaavaa. Kuvittele nyt omalle kohalle jos sä meet uuteen paikkaan ensimäistä kertaa ja sitten sun ympärillä pyörii koko ajan joku höpöttämässä ja kattomassa niin kyllähän se ahistais :D

Niin ja kuviakin minä laittelen Zorrosta aina sitä mukaa kun niitä vain ehdin räpsiä. Tahtoo välillä olla sen verran vauhdikasta menoa, ettei kerkiä kuvata. Paitsi silloin kun Zorro nukkuu, mutta eihän ne nukkumiskuvat oo yhtään niin mielenkiintoisia kun tilannekuvat hereillä ollessa. :D Paitsi nyt on poikkeus tuo alhaalla näkyvä kuva jossa uni maistu hyvin tassut taivasta kohti. Vähänkö minua nauratti. Miten voi joku nukkua niin siki tuollaisessa asennossa??

Oivoi. Tuntuu, etten malttais millään lopettaa tätä kirjoittamista, mutta jätetäänhän nyt juttua toisellekkin päivälle niin ei tuu heti yhdellä kertaa kerrottua kaikkea! 

Kiitos kun jaksoit lukea! :)

-Milla-

Ei oo unenlahjoista ainakaan puutetta. Sitä nukutaan vaikka tassut taivasta kohti selällään jos vaan nukuttaa! :D