Todellakin pitkästä aikaa uutta postausta nyt kun on aikaa kirjoitella.
Paljon on tapahtunut kuukausien saatossa ja mua naurattikin kun luin äsken edellisen postauksen jonka olin kirjoittanut raskauden puolivälissä. :D No, enää ei olla pullat uunissa. Perheemme kasvoi 15.2.2016 klo 08.30 suloisella pienellä pojalla, jolla on ikää jo reilu kaksi viikkoa. Strategiset mitat hänellä oli 3530g ja 50cm pituutta. Apgar pisteet oli 9-9-10. Meille täydellinen vauva <3 Nyt mä olen äiti kahdelle maailman rakkaimmalle ja kultaakin kalliimmille pojille. <3
Esikoinen sai toivomansa pikkuveljen ja hän on siitä ollut todella innoissaan. Muistaa mainita moneen kertaan kuinka hänellä on vihdoin pikkuveli ja kuinka hänestä on tullut isoveli. :) Nyt kovasti olemme suunnittelemassa ristiäisiä tälle pikku hepulle, jolla ei vielä muuta nimeä ole kuin "Bawe", jonka sylikummisetä keksi. Ristiäiset olisi tarkoitus pitää huhtikuussa kunhan saadaan isyyden tunnustuksesta vahvistus. Kovasti täällä tehtaillaan jo ristiäiskortteja pikkuhepun kanssa sillä välin kun iskä on töissä. Enää puuttuu vain lukkoon lyöty päivä ja aika niin voidaan lähetellä kutsukortit eteenpäin. :) Minusta on niin ihana kun saa itse askarrella omannäköiset kortit niin ei ainakaan kellään tule samanlaisia vastaan. Ja onhan se mukava muutenkin näin mammaloman ohessa kun on tekemistä ja väkertämistä.
Pikkumies vetelee tuossa vieressä päiväunia ja mulla on hetki aikaa tähän postaukseen ja kahvikupilliseen. Ihania tällaiset rauhalliset hetket kun voi vaan istahtaa alas, olla ja valvoa samalla pienen tuhisijan unta.
Tänään olisi tarkoitus lähteä sitten iltapäivällä sukulaisten luo kylään ensimäistä kertaa. Poika ei ole vielä livenä tavannut heitä ja nyt tänään olisi tarkoitus lähteä sitten heihin tutustumaan. Kovasti siellä kuulemma jo odotellaan sinappikoneen tapaamista. Saa nähdä päästäänkö enää poiskaan sieltä. :D Pitää varata hoitokassiin tarpeeksi tavaraa mukaan että voidaan siellä rauhassa kylästellä. :)
Ulkoilutkin ollaan jo aloitettu viime viikonloppuna hieman ennen kahden viikon ikää. Ihan mielettömän kauniita päiviä on ollut nyt kun aurinko on alkanut paistamaan ja lämmittämään. Kevät alkaa pikkuhiljaa sieltä tulla ja KESÄ!! <3 Ei tarvitse sitten niin hirveästi pukea pojallekkaan päälle kun tulee lämpimiä päiviä. Vielä kuitenkin saa aika reippaasti laittaa vaatetta että tarkenee vaikka pakkasta ei kovin paljoa nyt muutamina päivinä ole ollutkaan. Ulkona en ole vielä poikaa nukuttanut, mutta eiköhän sekin jossain vaiheessa tule tapahtumaan kun keksitään vain että miten saadaan poika vaunuissa meidän kotiportaita ylös. :D Tällä hetkellä ollaan kannettu se aina alas ja takaisin ylös kun vaunujen kanssa saa tapella että ne saa ylös. Olisihan se toiselle melkoista ryttyytystä olla kyytillä.
Niin ja mitä meidän arkeen tulee muuten niin poika on ihan täysimetyksellä. Maitoa riittää paremmin kun hyvin. Ja hän nukkuu erittäin hyvin päivällä ja öisinkin parin tunnin pätkiä. Viime yönä pisin pätkä oli pikkusen reipas kolme tuntia, jonka ansiosta sitten valvottiinkin keskellä yötä kun poika päätti että enää ei nukuta. Silmät oli pyöreät ja kirkkaat kun Naantalin aurinko ja ei ollu kiire nukkumaan. Äidillä ja iskällä olis ollu kyllä väsy, mutta sitkeästi valvottiin ja ruvettiin nukkumaan sitten kun alkoi pojalla silmä painamaan. :)
Ens viikolla olisikin sitten ihan ensimäinen neuvolakäynti. Jännä nähdä, että miten poika on kasvanut siitä kun terveydenhoitaja kävi kotikäynnillä. Ihan ei silloin vielä syntymäpainoa oltu tavoitettu mutta nyt varmasti on mennyt reippaasti jo yli. Pituuttakin sille on tullut jo niin että silmissä kasvaa. Hurjaa vauhtia kasvaa ja aikakin menee niin nopeasti jo kun yli kaksi viikkoa on siitä aikaa kun hän syntyi. Tuntuu kyllä kuin se olisi ollut eilen.
Onnellinen kyllä saa olla kaikesta tästä. Se rakkaus mikä minulla on näitä lapsia kohtaan, unohtamatta tietysti Jonnea niin on jotain aivan käsittämättömän suurta. Minä itkin silmät päästäni tämän pikku hepun syntyessä ja se side siihen muodostui heti kun hänet näki. Aivan äärimmäisen uskomatonta miten voikaan rakastaa niin paljon. <3 Ja vaikka minunkin elämässä on ollut käännekohtia ja mutkia matkassa niin siitä huolimatta rakastan molempia lapsiani ja Jonnea eniten maailmassa. Heidän eteen teen mitä vaan, jotta jokaisella on varmasti hyvä olla juuri näin kun ollaan.
Joku varmasti joskus kysyy, että koska tehdään lisää lapsia. No, tällä hetkellä minun lapsilukuni on täynnä. Katsotaan sitten uudelleen kun ollaan päästy muuttamaan isompaan kotiin ja ollaan Jonnen kanssa molemmat töissä. En siis missään nimessä sano että tämä oli nyt kokonaan tässä. Eihän sitä tiedä mitä elämä ja tulevaisuus tuo tullessaan, mutta tällä hetkellä on hyvä näin. Haaveena minulla on ollut että kolme lasta tekisin, mutta se kolmas saa tulla sitten joskus pitkän ajan päästä kun on isompi koti ja työ. Nytkin on siinä ja siinä että me mahdutaan kaikki olemaan tässä nykyisessä asunnossa kun on vain yksi makuuhuone ja muutenkin rajalliset tilat. Kaksi kissaakin pyörii meidän elämässä mukana niin ei tänne enempää mahtuisikaan väkeä asustamaan. :)
Tämmöistä siis tänne kuuluu. Aika lailla samoja rutiineja päivästä toiseen vauvan kanssa on. Välillä kylästellään jne. Kotona on kuitenkin hyvä olla ja nautin kyllä tästä kaikesta oikeasti. Sekin on niin jännä, että ihminen joka on tykännyt mennä ja tulla, on sitoutunut ja juurtunut kotiin täysin. Tietysti se on nyt tässä vaiheessa ihan velvollisuuskin mutta ei tee yhtään mieli lähteä mihinkään ilman lapsia. Tietysti välillä on kiva ystävien kanssa käydä kahvilla ja saada omaa aikaa vaikkapa ruokakaupassa käymiseen, mutta mä olen niin takertunut tähän arkeen täällä, että en kyllä vaihtaisi muuhun. On ihanaa olla äiti ja viettää aikaa perheen kanssa. Se on minulle kaikista tärkeintä. <3
Nyt minä toivotan kaikille ihanaa torstaipäivää ja hyvää tulevaa viikonloppua. Toivottavasti saadaan auringonpaistetta jokaiselle päivälle. :)
- Milla -
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti