Go pullukka Go!!

Hellurei ja hellät tunteet!

Se olis torstaipäivä ja mun kohalla muutoksen sekä ns. "uhrauksen" päivä. Mutta ennenkuin alan kirjoittamaan tuohon liittyen niin haluan palata eiliseen iltaan. Nimittäin:

Me siis tosiaan oltiin Jonnen kanssa eilen illalla kattomassa Sami Hedbergin keikka Kokkolassa.
Keikka kesti pari tuntia mukaanlukien 20 minuutin väliajan.
Aika meni kuin siivillä ja ei ollu sellasta hetkeä lainkaan että olis saanu hiljaa istua penkissä naama näkkärillä. Voi jösses mikä mies! Juttua lensi tuon tuosta ja mä olin varmaan se joka nauroi isommin koko porukasta. :DD
Siis mistä helkkarista tuo jätkä keksii nuo juttunsa?? Se kertokin, että kirjottaa jutut itse ja keksii ne. Siis minkälainen huumorintaju pitää olla, että pystyy tollasiin suorituksiin?? :D Mäki haluan!!

Mun ripsivärit ja kajaalit levisi keikan aikana, mutta sehän ei menoa haitannut. Yhteiskuva keikan jälkeen otettiin ja ostettiin Jonnen kans Hedbergin paidat ja niihin vielä saatiin nimmaritkin. Loistavaa!! :)

Keikka oli siis kaikinpuolin ihan mielettömän hauska ja ennenkaikkea hyvä! Menisin siis toistekin kunhan vain näille huudeille eksyy. Niko Kivelä on kuulemma kuukauden päästä Kokkolassa, joten kai sekin pitää käydä kattomassa. Hedberg on heittämällä tähän saakka ykkönen. Ei vedä Ismo Leikola vertoja Samille, ei sitten yhtään! :D

Noniin ja sitten takaisin tähän päivään. Niin mitenkä niin muutoksen ja uhrauksen päivä?

Noh, aloitetaampa siitä, että mä olen niin pettyny itteeni, että hävettää, harmittaa, ketuttaa ja mitä vielä.. Mun kuntokuurin suhteen siis.

Mä taisinkin joissain postauksissa kirjotella mun ruokavaliomuutoksesta ja kuntoilusta. No eipä oo tullu sen suhteen kauheesti pidettyä täällä blogissakaan kirjaa ja tässä jokunen aika sitte mä kyllästyin siihen kuntokuuriin ihan täysin.
Mulla oli puhelimessa semmonen ruokavalio-ohjelma, joka ilmotti millon pitää syödä ja johon piti kirjata, että mitä on syöny jne. Se oli hetken aikaa hauska, mutta lopulta kyllästyin.

Latasin vatsalihasten treenaamiseenki ohjelman puhelimeen, mutta sekin on ollu käyttämättömänä jo ties kuinka kauan. Mun motivaatio hävisi. Se hävisi, koska kyllästyin ja sen seurauksena mä sorruin herkuttelemaan ja vetämään niin hirveet määrät ties mitä, mitä ei ois pitäny ja siitä kertoo "ystäväni" puntari.
Mä painan rehellisesti sanoen melkein 62kg!! Oon 156-157cm pitkä ja painan melkein 62kg!! Siis eihän tuo oo vielä normaalista vakavampaa, muttaku mä nään peilistä itteni ja kroppani ja tunnen miten mun ympärille kasvaa tollanen armoton pelastusrengas. Ääääää!!

Vaikka kuinka mä oon yrittäny syödä säännöllisesti ja suht. terveellisesti niin sitten tulee välillä niitä hetkiä, että nyt on pakko saada jotain hyvää ja en pysty hillittee itteeni ja OMNOMNOMNOM, sitte mennään eikä meinata. Kohti lihavuutta!! YÖK!

Tänään sitte totaalisesti murruin kuin menin puntarille ja seisoin peilin edessä ilman paitaa. Ajattelin:"Mä oon lihonu monta kiloa siitä mihin sain painoni putoomaan edellisen dieetin ansiosta. Nyt se kaikki on tullu takasin ja enemmänki. Mun maha on kasvanu ja perse levenny."
Eiii hyvä!! Siinä vaiheessa mä mietin ja mietin ja mietin, että mitä helkkaria mä voin tehdä, että saan tämän herkuttelun paheeni pois ja saan itteni hoikempaan kuntoon.

Jonne lähti sitte kaverinsa kanssa kylälle kahvittelemaan niin mä sillä välillä aloin selailemaan internetin ihmeellistä maailmaa ja rupesin hakemaan erilaisia dieettiohjelmia ja ruokavalioita mitä voisin kokeilla ja missä saattais mielenkiinto pysyä yllä. Ainakin yrittää voi ja niin aionkin!

Hetken siinä selatessa eri vaihtoehtoja löysin tän Jutta Gustafsbergin Go Fat Go-dieetti. Dieetille on annettu tarkat ohjeet, jota tulee noudattaa ruokavaliossa. Lisäravinteet tehostavat dieetin vaikutusta, mutta eivät ole välttämättömiä.

Musta tuntui siltä, että mulle ne on välttämättömiä ja tilasin netistä eräästä verkkokaupasta itelleni kunnon satsin edesauttamaan tätä mun alkavaa dieettiä. Luulis, että alkaa läskit lähtee!! Mä aion niin tehä töitä tän kroppani eteen. Haluan taas sen fiiliksen ku voin kattoa peiliin, hymyillä ja olla ylpee itsestäni ja siitä mitä mä oon saanu aikaseksi. :)

Lista lisäaineista, mitä tilasin:

- Fast Omega 3 tabletit (aamupalan sekä iltapalan lisäksi.)
- Fast Dietmix-jauhe (palautukseen treenin jälkeen tai välipalaksi.)
- Fast Burner kapselit (tehostettuun rasvanpolttoon aamuisin ja iltapäivisin.)


Ruokavalio, jota tulen noudattamaan:

Aamupala: 100g rasvatonta raejuustoa, 45g kaurahiutaleita, 100g pakastemarjoja tai 150g sokeroimatonta mehukeittoa, 2kpl Fast Omega 3 tabletteja, 2kpl Fast Burner kapseleita

Lounas: 100g kanaa, kalaa tai vähärasvaista naudan jauhelihaa, 25g rasvatonta raejuustoa tai 50g munan valkuaista, 200g vihanneksia ja 10g oliiviöljyä

Välipala: 250g maitorahkaa, 100g pakastemarjoja tai 40g Dietmix-jauhe sekoitettuna veteen, 2kpl fast burner kapseleita.

Päivällinen: 100g kanaa, kalaa tai vähärasvaista naudan jauhelihaa, 40g riisiä, pastaa tai perunaa, 200g vihanneksia

Iltapala: 250g maitorahkaa, 150g sokeroimatonta mehukeittoa tai 100g pakastemarjoja. 10g vehnäleseitä ja 2kpl Fast Omega 3 tabletteja. 

Treenin jälkeen välittömästi 40g Dietmix-palautusjuoma (jauhe + vesi)

Tärkeää on myöskin, että juo tosi paljon vettä pitkin päivää. Minimissään 3 litraa/pv. 

Ateriaväli mulla tulee olemaan 2-4 tuntia. Minimissään kaks tuntia saa olla ja maksimissaan neljä tuntia. Sokeria ja suolaa ei saa ruoanlaitossa käyttää ollenkaan. Siinä voi tulla vähän ongelmia ku normaalisti oon tykänny laittaa aika rutkasti suolaa esim jauhelihaan kun paistan sitä. Mutta tuokin on sinänsä ihan totuttelukysymys. Varmaan saattaa aluks maistua puulta nuo ja varsinki maitorahka jos sitä ei saa makeuttaa, mutta eiköhän niihinki makuihin aikanaan makunystyrät totu.

Ainoa miinus tässä on se, että mä en oo vieläkään päässy yli tupakasta. Mä oon lukuisat kerrat yrittäny lopettaa tupakinpolttoa, mutta aina todella huonolla menestyksellä.
Ja jostakin mä aikoinaan luin, että tupakinpolttajat käyttää esim. suolaa enemmän ku ne jotka ei polta. Ja ne jotka ei polta niin maistaakin ruoan paremmin mitä ne, jotka polttaa, koska tupakin polttajien makuaisti on huonompi.

Eli se mikä tässä on positiivista, niin se jos lopetan polttamisen niin mun ei tarvii myrkyttää mun kehoa liiallisella suolalla tai sokerilla. Mutta sitten taas herääkin kysymys, että jos lopetan polttamisen niin rupeeko mulla tekemään enemmän mieli ruokaa, jota en voi tuota dieettiä noudattaessa syödä yhtään enempää kuin määrätään. En siis vielä tiedä, että mitä ton polttamisen suhteen teen, mutta harkinnassa on kyllä, että jos jätän sen kokonaan pois.

Niin ja pitää toki muistaa seki, ettei pelkän ruokavalion tai tupakinpolton lopettamisen myötä nää läskit lähe. Tohon pitäis vielä yhistää liikunta/treenaaminen. Huhui!

Treeniohjelmaa mä en tolta Jutalta vielä löytäny, mutta ehkä mä nyt alotan ton ruokavalion kanssa ja teen noi perus treenit mitä aiemminki, eli vatsalihakset, hyppynarutreenit, koiran lenkittäminen ja mikäli Jonnen kaverin isältä saadaan tohon Bingotalolle avain punttisalille niin siellä ruvetaan sitte käymään säännöllisesti myöskin.


ELI VAPISKAA LÄSKIT!! TE SAATTE NIIN KYYTIÄ!! :D

Huomenna siis kauppaan ostamaan tarvittavat ruoka-aineet ja sit pitäis ootella, että ne lisäravinteet tulee postissa niin sitte voidaan ihan kunnolla alkaa vihdoinkin saavuttaa,sitä mitä tässä oon yrittäny huonolla menestyksellä saavuttaa.

Lähtöpaino siis 61,7kg ja tavote ois tiputtaa sinne 50kg. Eli töitä on ja paljon ja ihan hyvä ois kun tavotteeseen päästyäni saisin pidettyäkin sen painon siinä mihin tähtään ja sen jälkeen vois alkaa keskittyä enemmän lihaksiin. Nyt siis tarkotus poistaa tätä ylimäärästä rasvaa mun kropasta ja saada myöskin paino tippumaan.

GO FAT GO!!

Ja lupaan, että alan pitämään enemmän kirjaa noista mun treeneistä ja syömisistä ym. Mä lupasin aikasemmassaki dieetissä pitää teitä ajantasalla, mutta sekin innostus lopahti sitte ku sorruin syömään kaikkea mitä ei pitänyt. Mutta nyt siis aion todellakin kirjoittaa mun saavutuksista ja kuulumisista tämän dieetin ohella. :)

Niin ja mitä tähän muutokseen vielä tulee niin mä muutan mun unirytmit kohilleen. On tässä viime aikoina venähtänyt vähän turhankin pitkäksi nuo nukkumaanmenot eli tarkoitus olis mennä viimestään 12 aikaan yöllä nukkumaan ja herätä siinä kaheksan aikoihin aamupalalle ja siitäpä ne päivän touhut sitten saa alkaa. Luulempa, että rupee tämäkin akka olemaan pirteempi ja reippaampi kun saa kaikki nuo jutut kohilleen ja wörkkimään.

Että sellasta.




Tässä olis nyt aikalailla tämän hetkiset kuulumiset.

Tosin koira jouduttiin eilen käyttämään eläinlääkärissä kun sillä on jo jonkun aikaa aika rajusti punottanu vasen silmä. No sille todettiinkin sitten tuo nuorille koirille yleinen silmäsairaus, joka hoituu silmätipoilla. Eli silmien limakalvot ovat turvonneet ja luomen sisäpuolella on rakkuloita, jotka hankaa sitä silmää.

Apteekista siis haettiin silmätipat, joita muuten minäkin oon joskus silmätulehukseen käyttäny. Ei siis vissiin oo erikseen elukoille ja ihmisille noita ku samaa litkua voi käyttää.

Tänään pitää 6x laittaa molempiin silmiin yks tippa ja muina päivinä viikon verran 4x/pv. Mä olin aluksi ihan varma, että tolle "ADHD":lle ei varmana onnista laittaa minkään näkösiä tököttejä silmiin, kun ei se malta paikallaan pysyä paitsi sillonku nukkuu, mutta yllättävän helposti on onnistunu. Tosin pitää ensin sen antaa rauhottua otteeseen ja sitte ku se on paikallaan niin tupsautetaan tipat silmiin.
Jonne on pidelly Zorroa ja minä oon laittanu tipat.

Täytyy silti sanoa, että pennuksi ja suht. pieneksi koiraksi tuolla on ihan sikana voimaa ja massaa rimpuilla otteesta irti. O.o Mikähän Hulk tuon koiran sisällä asustaa?? :D

No, mutta hyvin on kuiteski tähän mennessä onnistanu ja vielä pitäis about viikko noilla tipolla mennä. Sit jos ei senkään jälkeen ala punoitus häviään niin uus käynti eläinlääkärissä ja mietitään sitte, että mitä tehdään.

Mutta kaikinpuolin koira on vilkas oma itsensä. Syö hyvin ja nukkuukin hyvin. Eli ei ongelmia päälle päin.

Mitä nyt välillä Zorron nukkuessa, saa käydä lähempää kattomassa että liekkö tuo enää ees elossa. Eilenki nukku tällä tavalla:

Tuli sitten huomattua, että tuo on ihan normi nukkuma-asento. Hengitti se vaikka näytti aluksi aika pelottavan kuolleelta. :D

Tässäpä siis meidän konkkaronkan kuulumiset.

Seuraavaan kertaan siis! :)


- Milla -

Tiistaipostaus

Heipä hei!


Mä käyn ehkä just nyt niin kierroksilla ettei mitään rajaa!!!!

Olin muutamaa sanaa vaille kirjottanu valmiiksi tämän tiistaipostauksen ja liitin vielä loppuun kuvankin niin jotakin ihmeellistä tapahtui ja sivu päivittyi edelliselle sivulle, missä kävin eli koko helkkarin blogiteksti hävisi kuin tuhka tuuleen enkä etes ehtiny tallentaa sitä!!! Ja postaus oli PITKÄ!!

No eikai se auta kuin aloittaa alusta. Mikäpä kiire valmiisa maailmasa. Että mä onnistun aina niin hienosti!

Tarkoitukseni olisi nyt lopultakin onnistua tässä postauksen kirjoittamisessa ja jopa tallentaakkin tämä sitten kun saan valmiiksi. Tällä kertaa aihe käsittelee pikkusiskoni rippijuhlia, jotka olivat sunnuntaina 16.03.



Silloin kun minä ja Jonne oltiin Espanjassa, niin mun isä lähetti meille kutsun mun pikkusiskon rippijuhliin ja tarkoitus olikin, että me menemme niihin.

Vietiin koira lauantai-iltana koirahoitolaan hoitoon, että me pääsemme sitten aamulla aikasin lähtemään juhliin.

Kello soi sunnuntaina 06.00 ja siitä reippaana suihkuun ja valmistautumaan päivän juhliin. Itellä ei ollu hirmu kiva olotila kun mun korva on ollu jo jonkun aikaa kipeenä ja se oli 3-4 päivää ennen juhliin lähtöä täysin tukossa. Eli kuulin vain toisella korvalla ja sillä mentiin juhliin. :D No se ei juhlamieltä siltikään pilannut vaan ennen kaheksaa jännityneenä sekä hyvillä mielin lähettiin Jonnen kanssa ajelemaan kohti Haukipudasta. :)

Matkassa meni vajaa kaks tuntia ja ehittiin sopivasti kirkolle. Isä, hänen vaimonsa ja mun velipuoli tuli kanssa aika laillla samoihin aikoihin kirkolle ja kerittiin siinä ennen kirkkoon menoa vaihtaa muutama sana ja Jonnekin pääsi tervehtimään mun velipuolta ja mun isää.

Konfirmaatio alkoi klo: 10.00 ja voin sanoa, että edellinen konfirmaatio, jossa olen ollut, on ollu mun oma eikä se mun mielestä kestäny niin kauan kun tuo mun pikkusiskon konfirmaatio. Kaiken kruunasi se, että mulla oli jo tullessa ihan jäätävä pissahätä niin piti sitten kärvistellä kirkon penkissä jalat ristissä.

Sitten lopulta tajusin, että onkohan siellä kirkossa vessa kun ihmisiä lapsineen ravasi vähän väliä meidän penkkirivin vierestä kirkon takaosaan. Jonne kävi tarkistamassa asian ja HALLELUUJA! Siellä oli vessa ja kylläpä elämä kirkastu heti parempaan päin kun pääsin takaisin istumaan kirkon penkkiin.

Siinä penkissä istuessa sitten ehdin mietiskellä kaikenlaista sen ohella kun kuuntelin konfirmaation etenemistä. Ihastelin ymäprillä olevia maalauksia ja kirkon kauneutta. Ihastelin myöskin pikkusiskoani, joka oli todella kauniina rippipuvussaan. Sitten heräsikin ajatus siitä, että voiko todella olla mahdollista, että pikkusiskoni on jo kohta 15-vuotias. Vastahan se oli sellainen pikkunen tiitiäinen, jonka kanssa luin satukirjoja, leikin, pöljyilin ja nukuin samassa huoneessa. Niin ne vuodet vierii.

Tässä muuten kuva siitä kirkosta:




Kaikista ihmeellisin tilanne oli konfirmaation jälkeen kirkon pihalla kun kokoonnuimme isolla porukalla sinne. Siskoni kummisetä ja hänen emäntänsä olivat myöskin paikalla ja olin nähnyt heitä edellisen kerran noin 8 vuotta sitten. Uskomatonta! Oli todella mukava vaihtaa heidänkin kanssa kuulumisia ja olihan siinä ihmettelyn aihetta puolin ja toisin, miten ihmiset muuttuu eikä niitä tänä päivänä tahdo enää tunnistaa. :D Siellä oli myöskin Venäjältä saakka tullut vieraita joiden viime näkemisestä on taatusti yli 10-vuotta aikaa. Hurja tilanne yhtäkkiä nähdä kaikki ne ihmiset joita on viimeksi nähnyt silloin kun ite on ollu vaahtosammuttimen kokoinen.

Jonne reppanakin seisoi hiljaa mun selän takana ja patistin sitä sitten tervehtimään mun isoveljeä ja hänen tyttökaveriaan. Olin puhunut paljon mun isoveljestä Jonnelle ja kerroin, että sen kanssa kannattaa ehdottomasti jutella. No niinhän ne jutusteli ja tulivat heti hyvin juttuun. Aivan kuin olisivat tunteneet iät ja ajat. :D

Kirkon pihalta lähdettiin sitten kävelemään lähellä sijaitsevaan kukkakauppaan. Ei viitsitty nimittäin ostaa Kalajoelta kukkia kun ne ei ois kuitenkaan pysyny hyvänä. Lahja ostettiin jo aiemmin. Ostettiin semmonen hopeinen kaulakoru jossa oli kolme kukkaa ja niiden kukkien keskellä oli vaaleanpunaiset kivet. Sitten Nomination koruun ostettiin risti- ja neliapila koristetarrat. Kukkakaupasta sitten ostettiin violetti gerbera.

Kukkakaupan jälkeen marssittiin takaisin autolle ja alettiin suunnistamaan juhlapaikkaan. Juhlat olivat siis mun pikkusiskon kotona.

Täytyy tässä vaiheessa kiittää sitä, joka aikoinaan keksi navigaattorin. Mä luulen, että ilman sitä me oltais luultavasti jouduttu Kemiin tai johonki mihin meidän ei pitäny mennä. :D Onneksi siis oli navigaattori ja löydettiin hetkessä perille. :)

Perille kun päästiin niin isä sanoi, että niillä oli edellisyönä mennyt ilmastointilaite rikki. No sen kyllä huomasi siellä ihmispaljouden keskellä. Oli nimittäin aika lämmin ilmanhenki. No, onneksi ulkona oli rapsakka pakkas ilma niin etu- ja takaovia kun pidettiin auki niin alkoi ilmakin vaihtumaan.

Osa vieraista oli tosiaan tullut Venäjältä saakka ja ne pääsi ensimäisinä syömään iskän bravuuriruokaa eli lohikeittoa. Mä niin arvasin jo aiemmin, että siellä on varmasti jotain lohiruokaa kun isä sitä on paljon tehnyt ja se kuuluu sen bravuureihin.

Odottelimme pääsyä ruokailuun ja sillä välin juteltiin mun isoveljen ja sen tyttöystävän kanssa. Jonne tuli kyllä niin hyvin mun isoveljen kanssa juttuun, ettei se varmaan muiden kanssa hirveesti porissukkaan. :D Niillä on peräti vielä yhteinen harrastuskin. Frisbeegolf. Jes! Huhtikuussa sitten kun mennään Kuopioon viettämään viikonloppua keskenään, niin pääsee Jonne ja mun isoveli mittaamaan toistensa heittotaitoja. Minä en kilpailemaan rupea, koska tiedän jo valmiiksi, että ne saa mun heittotaidoille nauraa. :D

No joo se siitä.

Päästiin sitten lopulta mekin ruokailemaan ja voi ristus, että oli muuten hyvää lohikeittoa. Namskis! :P Pöydäsä oli myöskin kahta erilaista voileipäkakkua. Kala- ja lihaversioita. Me Jonnen kans maisteltiin sitä lihakakkua ja voi namm!! Oli taivaallista!

Muutenkin kaikki tarjoilupöydät oli niin täynnä kaikenlaisia herkkuja, että silmät pyöreenä sai kattella ja miettiä, että mitähän näistä syö. No mehän syötiin kaikkea mahdollista. Suolasta ja makiaa. Siellä oli täytekakkua, suklaakakkua ja juustokakkua. Jokaista sorttia piti lautaselle laittaa ja voitte vaan kuvitella, mikä fiilis kaiken tuon syömisen jälkeen. Rupes pikkasen farkut kiristämään. :D

Oon kaikenlisäksi Jonnesta ihan sairaan ylpee. Se oli ite oma-alotteisesti menny juttelemaan mun isälle, kiittäny juhlista ja sanonu, että me aiotaan tulla käymään useamminkin niillä kylässä. Oli kuulemma ollu mukava juttutuokio ja isäkin oli mielissään kun tultiin juhlissa käymään ja toivotti tervetulleeksi muulloinki.

Kaikinpuolin siis oli ihanat ja onnistuneet juhlat. Mekin oltais mielellään jääty sinne pidemmäksikin aikaa jutustelemaan, mutta kello rupes olemana jo pitkällä iltapäivässä ja koirakin piti hakea Kalajoella hoidosta kotiin niin piti siis alkaa suunnittelemaan kotia lähtöä.

Vajaa kaks tuntia meni matkassa ja haettiin heti samalla Zorro kyytiin. Niin ja unohdinkin mainita, että tämä kyseinen 16.03 päivä oli myöskin Jonnen syntymäpäivä. Käytiin siis Kalajoelle tullessa hakemassa Jonnen synttäreiden kunniaksi pitsat ja syötiin sitten myöhemmin ne täällä kotona.

Mä ostin Jonnelle symttärilahjaksi Ellokselta vaatteita. Hihattoman hupparin ja pari t-paitaa. Jonne tykkäs lahjoista kovasti. Mukavasti vielä tolleen synttäripäivänä pääsee tutustumaan heti urakalla mun läheisiin rippijuhlien merkeissä. :D Siitä heitettiinki läppää siellä juhlissa, että mä oon niin reilu kun tälleen kevyesti lähen ekan kerran tutustuttamaan mun poikaystävää pikkusiskon rippijuhlissa mun läheisiin. :D No ei näyttäny silti Jonnea ahistavan. Tai ei se sitä ainakaan mulle myöntäny. Toivoa sopii, että ei ahistanu. :D

Että sellaset kinkerit.

Huomenna oliskin tarkotus lähteä vatsalihaksia reenauttaan Kokkolaan Sami Hedbergin keikalle. Meillä on jo kauan sitten varattu liput sinne ja viime viikolla jo valmistauduttiin tulevaan keikkaan kattomalla netistä niitä videoita. Vedet silmissä vatsalihakset kipeenä naurettiin täällä, joten odotukset on hyvät ja korkealla huomisesta stand up - showsta. Musta tuntuu, että mä en tuu etes elossa takasin sieltä. :DD

Mutta mikäli selviän hengissä tukehtumatta nauruun niin torstaina varmaan tulee sitten postausta Samin keikasta.

Siihen saakka heippatirallaa! :)


- Milla -

Paras naistenpäivä tähän mennessä.

Moikka taasen rakkaat lukijat. Siitä onkin jo vierähtänyt jokunen tovi kun oon kirjotellu blogia, joten nyt on taas hyvä hetki uppoutua koneen kimppuun ja blogin pariin. Nyt sentään onkin aihetta mistä kirjoittaa. :)

Eilen 8.3.2014 vietettiin kansainvälistä naistenpäivää. Naistenpäivähän on useissa maissa ihan virallinen juhlapäivä ja täällä Suomessakin sitä jollain tapaa juhlistetaan. Kyseessähän ei toki ole niin suuri päivä Suomalaisille kuten esim. äitienpäivä, isänpäivä, joulu tai vaikkapa pääsiäinen, mutta perinteenä naistenpäivässä kuitenkin miehet kunnioittavat naisia kukilla ja pienillä lahjoilla eli juhlistetaan ainakin vähän. 

Minäkin jopa pääsin osaksi tätä miehen kunnioitusta kauniilla kukkakimpulla, jossa oli mun lempikukkia ja vielä vaaleanpunaisia!! Niin ja unohtamatta sitä julmetun isoa lahjapakettia minkä sain sänkyyn nenän eteen :D :D Niin, en sitten tiedä tuota miehen käsitystä pienistä lahjoista, mutta kyllä mun saama lahjapaketti oli melkeimpä yhtä iso kuin meidän koira. :D

Arvaattekos mitä tuolla lahjapaketissa on? En mäkään olis arvannu paitsi sitten kun aukasin hieman sivusta ja näin tekstin OBH-Nordica. Siinä vaiheessa mulla välähti ja arvelin, että onkohan siellä jäätelökone ja olihan siellä!! 

Olin joku aika sitten puhunut Jonnelle, että oon jo pitkään haaveillu omasta jäätelökoneesta kun en oo ikinä tehny ite jäätelöä ja olis kiva kokeilla joskus. No siitähän se oli sitten saanu idean ja oli käyny naistenpäivän aamuna varta vasten kylällä ostamassa sen mulle. <3 Ihana!

Nyt sitten pääsen tässä jossakin vaiheessa testaamaan, että onko minusta jäätelön tekijäksi. 

Lahjojen lisäksi sain myös aamiaisen sänkyyn, joka muuten oli ensimmäinen kerta eläissään kun saan aamupalan sänkyyn. Se oli kivaa. Jonne anto mun varta vasten nukkua pidempään, että saa värkätä aamupalaa ja käydä kylällä asioilla. Tämmösen se sitten kantoi sänkyyn aamulla:

Toki ei noi kaikki mulle ollu kun Jonne oli itelleenki tehny siihen syötävää ja ihan hyvä niin, että olikin. Enkai mä muuten olis tollasta jaksanu yksin syödä. :D Ja senkin verran mitä söin niin sai kyllä mahan täyteen. Eli oli maittava ja tuhti aamupala. :)

Kahvitkin join aamupalan jälkeen kroisantin ja mars-patukan kanssa. :)

On mulla lutunen mies kun tommosia ihania juttuja järjestää. Totaalinen romantikko! ;)

No eikä tuossa vielä kaikki. Minä kun luulin, että aamupala, kukkakimppu ja jäätelökone riittäisi, niin luulin väärin. Muru oli varannu kahdeksaksi illalla Sanihotellin Bistro-ravintolaan pöydän ja sinne lähettiin sitten vielä iltasella syömään. 

En siinä nälissäni hoksannu kuvata sitä ruoka-annosta mikä tilattiin kun tajusin vasta syönnin jälkeen, että olisinhan toki voinut ottaa kuvan siitä. :D Ups!

Me syötiin kanan rintafilettä jonka päällä oli vuohenjuustoa, sit maalaistikkuperunoita, punaviinikastiketta,lämpimiä kasviksia ja paholaisen hillo-tyylinen dippikastike tikkuperunoille. Se oli muuten ihan tajuttoman hyvää mut vuohenjuusto ei todellakaan ollu mun lempparia ja se jäi syömättä. Söin sitä ensimäistä kertaa eläissäni ja maku oli aika lailla samaa kastia aurajuuston kanssa eli en tykänny yhtään. Kokki oli kaikenlisäksi päättäny, että nyt ei vuohenjuustoa säästellä ja nakannu aikamoisen keon sitä suoraan sen kanafileen päälle. :D

Mä olin ikävä kyllä epäkohtelias ja kauhoin ne vuohenjuustot siitä kanan päältä lautasen reunalle ja söin pelkästään sen kanan ja ne tikkuperunat ja hapanimelä dipin. Jonkun verran mä sitä punaviinikastikettakin söin ja se oli ihan hyvää, mutta aika vahvan makusta niin jäi siitäkin osa syömättä. Annos oli muutenkin kokonaisuudessaan niin pirun iso etten jaksanu kaikkea syödä ja piti jälkkärillekkin säästää tilaa ja hyvä että säästinkin. 

Me nimittäin tilattiin Jonnen kanssa Kokin jäätelöyllätyksen johon listan mukaan olis tullu wanhanajan vaniljajäätelöä ja kokin valitsemia lisukkeita. No ilmeisesti sitä wanhanajan vaniljaa ei ollut kun saatiin wanhanajan suklaata ja mansikkaa sekä ihan älyttömästi kaikkea muuta lisuketta. Ei siis ollu kokki säästelly niissäkään ja tämmönen oli meidän jälkkäri: 

Niinkuin kuvastakin näette niin tuo annos on ihan törkeen iso. :D Ja menihän sen syömisessäki jokunen tovi ja kyllä tuli aika ällömakea olo, mut oli pakko syödä loppuun asti ku oli niin hyvää. 

Ja mikä jännintä, niin kokki oli laittanut murotaikinan murusia tuonne aivan kulhon pohjalle. Sopi ihan älyttömän hyvin sekaan. Oli siellä Ballerinakeksi, vaahtokarkkeja, kermavaahtoa, suklaakastiketta, strösseliä ja vaikka mitä muuta. Noms! :P Aivan taivaallisen herkullista. 

Ja tuo sateenvarjo on ihana <3 Otin sen kotiin muistoksi. 

Syönnin jälkeen lähettiin sitten kotona käymään ja illanpäälle haettiin sitten Herra H(uu) eli Harju kyytille ja kahteliin jonkun aikaa Kalajoen menoa, joka oli kyllä todella hiljanen ja surkee. Todettuamme tylsän meiningin, lähettiinki kotia ja öllöteltiin sitten kämpillä. 

Mulla oli kyllä paras naistenpäivä ikinä. En oo koskaan ennen saanu aamupalaa sänkyyn, tai ei mua koskaan ennen oo muistettu noin mahottomasti. Enkä nyt sano, että pitäis justiin tuolla tavalla tapahtua aina. Yllätyin itsekkin tuosta, miten lälly toi mun mies on. <3 

Mä sille eilenkin jo sanoin kun oltiin menossa syömään, että ei sen ois tarvinnu mua mihinkään syömään viedä enää, että aamupala ja lahja olis riittäny hyvin. No se sitten sanokin, että muttakun hän haluaa. No mitä siinä vaiheessa voi sanoa takaisin. Ei oikeestaan mitään. Totesin vaan, että tämä vielä menee mutta jos ois vielä jotain muuta ollu niin sit olis ollu jo liian siirappista touhua :DD 

Mä kun oon kuiteski sellanen ihminen, että mä kyllä tykkään tuommosista hemmottelujutuista mut mullakin menee se raja jossaki, että jos menee liian lällyksi niin sit alkaa jo olla vähän liian imelää eikä enää meikäläiseen uppoo. :D

Mutta en silti sano, että olis ollu huono päivä eilen. :) Päinvastoin!

Sellanen päivä täällä eilen oli. :)

Hiihtolomaki alkaa pikkuhiljaa olla ohitse ja alotetaan taas arki ja uus viikko. Saas nähdä mitä nuo tulevat päivät ja tuleva viikko tuo tullessaan. Sitä en tiedä vielä, mutta eiköhän siitäkin tänne tekstiä ilmesty jos on jotakin kirjoittamisen aihetta. :)

Huomenna oliskin tarkoitus käydä sitten Ylivieskassa kattomassa kirppispöytää ja järkkäämässä se, koska luultavasti on taas ihan niinkun pommin jäljiltä se pöytä. Viimes ku käytiin siellä niin oli 4€ vaille 600€ tuotto. Voi olla, että on menny nyt jo ylikin 600€, mutta sehän ei haittaa. Hyvä vain jos on! :)

Mutta nyt mä rupeen valmistautumaan tässä pikkuhiljaa saunan lämpöön. Ihana päästä taas löylyttelemään <3 :)

Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille tasapuolisesti! :)

- Milla-