Hellurei ja hellät tunteet näin harmaana ja tuulisena keskiviikkopäivänä. Mullapa on vapaapäivä ja oisin saanu nukkua pitkään, mutta arvatkaa nukuttiko ku joku herätteli pariinki otteeseen kun eka ei lähteny auto pihasta ku oli liukasta ja sitten kun se lähti pihasta niin piti siitäkin ilmottaa. :D No eniveis!
Hupsista rallaa, että on taas vierähtänyt tovi edellisestä postauksesta. No tässä sitä tulee taas, oikein tuutin täydeltä! :)
Kaikkihan varmasti haluaa tietää, että mitä mulle kuuluu, mitä mää oon tehny jne jne. Lyhykäisyydessään ja kaikessa yksinkertaisuudessaan voisin sanoa, että olen opiskellut ja ollut töissä.
Mulle kuuluu todella hyvää, vaikka tiukka tahti on kouluhommien kans ollukkin ja työpäivät on toisinaan uuvuttavia ja vie mehut ihan kokonaan, puhumattakaan noista vaadituista tehtävistä tutkinnon suoritusta varten. Huh!
Oon nyt tosiaan viimeistä harjoittelua tekemässä tuolla K-supermarketissa ja toukokuussa sitten valmistun. Eli aika lähellä ollaan jo tutkintotodistusta!! Jee! ^^
Mietin tässä juuri että edellisen postauksen väliin on kyllä kuiteski kerenny tapahtua vaikka mitä. Joulukin oli ja meni. Siitäkin mun piti kirjottaa blogipostaus, mutta jäipä tekemättä kun laiskuus tuli ja en jostain syystä viitsinyt millään tuhlata joulun aikaani tietokoneella istumiseen ja kirjoittamiseen. Olin kuitenkin saanut näpytellä näitä koulujuttuja ihan riittämiin.
No, mutta voidaanhan me kuitenkin palata hieman taaksepäin sinne Joulun aikaan. Nimittäin meillä kävi Pukki! Ja Pukki toi mulle kauan himoitsevani Polar Loop- aktiivisuusrannekkeen!! Se oli mun ainoa kunnollinen toive ja mä sain sen! <3 Okei okei, otetaan nyt ne laput silmiltä ja ollaan rehellisiä. Jonnen sen mulle osti! :D Mutta enivei!! Se toivomus oli juurikin siksi, koska päätin että jos mä sen rannekkeen saan niin mä alotan heti vuoden vaihtumisen jälkeen kuntokuurin. Teen kunnon elämäntaparemontin (tupakkia en silti heittäny pois) ja päätin pistää oman syömiseni ym kuntoon. Taas vaihteeksi! :D
Ja joo jooo, mä tiedän että tää on varmaaan 12467249 kerta kun kerron aloittavani jonkun kuntokuurin ja elämäntaparemontin, MUTTA kauanko ne kesti? Ei kauan. Tää minkä mä nyt lupauduin suorittamaan, on kestäny tammikuun ekasta päivästä alkaen ja kestää edelleen. -5,6kg on tähän mennessä lähtenyt joten olkaamme ylpeitä! :D Niin ja tavoitehan mulla oli tiputtaa -13kg viimeistään elokuuhun mennessä. Hyvä tatsi päällä, joten miksi tässä nyt luovuttaa. Niin ja oon todellakin kiitollinen Pukille... eikun siis Jonnelle että se mulle tämän rannekkeen osti. Tässsä on motivoiva kapistus, jota voisin suositella kaikille joilla on menossa 15343563 elämäntaparemontti, mutta aina se vain jää kun ei oo motivaatiota ja laiskuus iskee jne. Tämän rannekkeen avulla pystyy seuraamaan koneelta omia tuloksia, mm yöunien pituuden, askelten määrän jopa kilometreinä, paljonko on istunut päivän aikana jnejne.. Siis ihan huikee laite! :)
Ja ettei kellekkään jää epäselväksi niin päätin kokeilla uudestaan sitä Jutta Gustafsbergin Go-fat-go dieettiä. Ja se todellakin toimii. :)
Ja se mitä Joulusta voisin vielä sanoa, niin se että sain viettää ne elämäni miehien kanssa. Jonnen ja Jessen <3
Mutta ei nyt enempää Joulusta, eikä noista pupun ruuista. Olihan mulla tosiaan synttäritki 31.12 ja 23 vuotta tuli mittariin. Tällä kertaa juhlittiinki niitä hippasen lepposammissa tunnelmissa verraten edellisiin synttäreihin. :D Meillä oli kuulkaas oikein perinteiset kotibileet ja muutama kaveri täällä näin ja olihan meillä hauskaa. Mokomat houkuttelivat kapakkaanki. Rahat meni, muisti jäi! :D
Sellasta tänne. :)
Jonnellakin ois ens kuussa synttärit ja pitäis sille varmaan jotakin lahjusta kehittää. Niistä suunnitelmista jätänkin mainitsematta täällä, koska mä tiedän että SÄ luet tätä! :D
Ainiin!! Sehän on kohta kuulkaas ystävänpäiväkin. Eikä mulla oo yhtään mitään yhtään kellekkään. Pitäsköhän mun vaan leipasta joku kakku ja kutsua kavereita käymään kahvella ja kakulla. Se vois kuulostaa jopa ihan suunnitelmalta. :)
Mullahan tosiaan on nyt vapaapäivä töistä niin kerkiää sumplia vaikka ja mitä tässä vielä. Kunhan se murmeliini tulee koulusta niin mää lähen pienemmän murun kans tuuskaamaan. <3
Ois kyllä vähän sellanen leipomisfiilis. Siitä saamme syyttää noita kaiken maailman määstertseffejä sun muita ohjelmia joita pittää aina vahata kieli vyön alla. Tulee himo tehä itekki kaikkea hyvää :D
No, jätämpäs tämän postauksen näihin kuviin ja näihin tunnelmiin. Uudet kujeet taas ens kerralla! Millon se sitten lie onkaan. :D
Elossa ollaan, joten sehän on pääasia! :) CIAO!
-Milla-
